Hassi vaatii oikeuskansleria tutkimaan Talvivaaran kaivoksen lupaprosessia – uraania katsottiin läpi sormien
Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi on tänään jättänyt kantelun oikeuskanslerille sen johdosta, että Talvivaaran kaivoksen nykyisessä luvassa ei ole mainintaa uraanista, vaikka kaivos on tosiasiassa erottanut malmista uraanin toimintansa alusta alkaen. Hassi pyytää selvittämään, ovatko kaivoksen nykyisen luvan myöntäneet viranomaiset ummistaneet uraanilta silmänsä tietoisesti vai osaamattomuudesta ja tulisiko lupa peruuttaa. Hassi on tänään jättänyt myös kirjallisen kysymyksen EU:n komissiolle siitä, onko Suomi rikkonut EU-lainsäädäntöä. Hassi korostaa, että kyse on ennakkotapauksesta – jos uraanikaivoksen perustaminen takaovesta Talvivaaran malliin hyväksytään, vastaavia tapauksia voi tulla lisää. Hassin mukaan Suomesta on vaarassa tulla ydinvoiman ja uraanikaivosten villi itä.
– Talvivaaran kaivosyhtiö on asettanut valtioneuvoston tapahtuneiden tosiasioiden eteen, kun on tehty mittavat investoinnit kaivokseen, jossa käytettävän bioliuotusprosessin on alusta alkaen tiedetty erottavan malmista uraanin, mutta valtioneuvostolta haetaan uraanikaivoslupaa vasta jälkikäteen. Viranomaisten toiminta, jossa uraanilta on ummistettu silmät kaivoksen nykyisiä lupia myönnettäessä, on vähintäänkin uskomattoman osaamatonta, koska alueen uraaniesiintymät on tunnettu jo noin 30 vuotta, sanoo Hassi.
– Niillä alueilla, joilla uraanikaivosta on suunniteltu ilman aikaisempaa kaivosta, asukkaiden vastustus on pysäyttänyt uraanikaivoshankkeet. Jos hyväksytään Talvivaara-menettely, jossa uraanikaivos perustetaan ensin ja lupa haetaan vasta jälkikäteen, Suomeen voi tulla useitakin uraanikaivoksia takaovesta. Kaivosvaltauksia ja suunnitelmia kuparin ja kullan hyödyntämiseksi malmista, joka sisältää myös uraania, on esimerkiksi Rukatunturin läheisyydessä sekä Levi- ja Yllästunturien välissä, Hassi selvittää.
– Kaivosyhtiön edustajien lausunnoista käy ilmi, että uraanin tuottaminen on ollut yhtiön suunnitelmissa alusta alkaen. Alkuperäistä lupaa hakiessaan yhtiö ei kuitenkaan hiiskunut mitään uraanista, ei edes uraanipitoisen jätteen tuottamisesta, Hassi sanoo.
– Hankkeen merkitystä on haluttu vähätellä. Talvivaaran päätuote on nikkeli, mutta uraaniakin on laskettu saatavan 80 prosenttia Suomen tarpeesta. Talvivaarasta tulisi EU:n suurin uraanikaivos, joka kaksinkertaistaisi uraanin tuotannon EU:ssa. Kyse ei siis ole pienestä hankkeesta, joka hoituisi nykyisten lupien viilaamisella. Hankkeen vaikutukset vaativat huomattavaa selvitystyötä, joka tulisi suorittaa uuden kaivoslain mukaan, kertoo Hassi.
– On törkeää kansalaisten vaikutusoikeuksien polkemista perustaa uraanikaivos tällä tavalla, Hassi sanoo.
– Jos Suomi alkaa tuottaa ydinvoimaa vientiin ja hyväksyy uraanikaivoksen perustamisen ensin ja lupien hakemisen vasta jälkikäteen, Suomesta on vaarassa tulla ydinvoiman ja uraanikaivosten villi itä, Hassi tiivistää.
Hassi pyytää oikeuskansleria selvittämään muun muassa, rikkooko kaivoksen nykyinen toiminta säteilylakia ja työturvallisuusmääräyksiä, sekä onko kaivoksen nykyisessä toiminnassa kyse rikoslain tarkoittamasta ydinenergian luvattomasta käytöstä. EU:n energiakomissaari Gunther Oettinger vastasi viime vuonna Hassin kysymykseen Talvivaaran uraanikaivossuunnitelmasta, että uraanin talteenotto ei ole laillista, ellei kaivoksen lupaa saateta ajan tasalle. Hassi kysyy nyt Oettingerilta, onko komissio tietoinen, että uraania jo erotetaan malmista ilman asianmukaisia lupia ja jätehuoltosuunnitelmaa.
Lisätietoja:
Hassin kirjallinen kysymys komissiolle
Hassin kantelu oikeuskanslerille
Hassin tiedottaja Anne Hildén gsm +32 47 373 5136
Tiedote 12.4.2011