EUROOPAN RAJOILLA – Avoin keskustelutilaisuus rajasta, viisumivapaudesta ja sen seurauksista (Kuhmo 6.11.)
Tarja Cronberg (oik.) kertoo EU:n ulkorajoille suunnitelluista uudistuksista. Matti Sarasmaa (vas.) ja Marko Saareks kuuntelevat.
Järjestimme yhdessä Euroopan parlamentin Vihreiden kanssa Kuhmossa Tarja Cronbergin Euroopan Rajoilla –kiertueeseen kuuluvan keskustelutilaisuuden. Kiertueen tarkoituksena on käydä raja-alueiden asukkaiden kanssa keskustelua EU:n ulkorajojen valvontaan suunniteltujen uudistusten vaikutuksista. Kuhmossa Cronbergin kanssa keskustelemassa oli yksikön päällikkö Matti Sarasmaa Sisäasiainministeriön rajavartio-osastolta ja apulaiskomentaja Marko Saareks Kainuun rajavartiostosta sekä joukko paikallisia asukkaita.
Smart Borders ja Eurosur – turvaa vai tarpeetonta kontrollia?
Alustuksessaan Cronberg kertoi Smart Borders- ja Eurosur-järjestelmistä, joiden tarkoituksena on tehostaa ja yhtenäistää EU:n ulkorajojen valvontaa.
Smart Bordersin tarkoituksena on tehostaa EU:n ulkopuolisten kansalaisten valvontaa keräämällä tietoja (mm. sormenjäljet) rajanylittäjistä ja seuraamalla järjestelmän avulla heidän saapumistaan ja poistumistaan alueelta (entry-exit), jolloin tiedetään koko ajan keitä EU:n alueella oleskelee laittomasti.
Tällaisen maailman suurimman tietojärjestelmän luominen herättää kysymyksiä muun muassa ihmisten yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta sekä siitä että onko kaikki tämä kontrollointi loppujen lopuksi järkevää. Nostaako rajanylityksen monimutkaistuminen kynnystä lähteä esimerkiksi lyhyelle ostosmatkalle? Vaikka usein matkustavien rajanylitystä helpottamaan on suunniteltu rekisteröityjen matkustajien ohjelma, jonka avulla kerran prosessin läpikäytyään matkustaja pääsee rajan yli nopeasti “korttia vilauttamalla”, voi se ensimmäinen matka jäädä lisääntyvän byrokratian vuoksi tekemättä.
Järjestelmää perustellaan rikollisuuden ehkäisyllä, mutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen Smart Borders ei Cronbergin mukaan pure, korkeintaan pikkurikollisuutta sen avulla voidaan ehkäistä.
Matti Sarasmaan mukaan entry-exit-järjestelmä parantaa tiedonkulkua esimerkiksi tilanteissa, joissa matkustaja tulee Schengen-alueelle Suomen kautta, jonka jälkeen voi vapaasti liikkua ja poistua täysin laillisesti vaikkapa Saksasta. Kun on yhteinen järjestelmä, tiedetään että on poistunut alueelta. Vaikka laittomasti oleskelevista ei näennäisesti mitään haittaa olekaan niin yhteiskunnan ulkopuolella eläessäkin tarvitsee itsensä elättää, jolloin ajautuu helposti laittomuuksiin.
Pelkoa tietosuojan puolesta Sarasmaa tyynnytteli sillä, että tälläkin hetkellä esimerkiksi sormenjälkiä kerätään jo viisumia varten. Turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet. Tietoja käytetään vain hyvin rajoitetusti ja myös Smart Bordersin tietojen käyttö on rajoitettua.
Eurosur (European External Border Surveillance System) on kehitetty estämään luvattomia rajanylityksiä Euroopassa valvomalla raja-alueita tehokkaasti esimerkiksi lennokkien avulla. Eurosuria perustellaan muun muassa sillä että sen avulla voidaan pelastaa ihmisiä vaaralliselta merenyltysmatkalta ihmissalakuljettajien epämääräisissä aluksissa Välimerellä, mutta panostuksia ei tehdä pelastusoperaatioihin vaan valvontaan. Cronbergin mukaan tietoa on, mutta kukaan ei ota vastuuta. Nykyisellään ongelman muodostaa myös se että auttaessaan hätään joutuneita maahanpyrkijöitä voi joutua syytetyksi ihmissalakuljetuksesta.
Yksi suurimmista ongelmista rajavalvonnan tehostamisessa on että se voi johtaa ihmisoikeusloukkauksiin ei pelkästään Smart Bordersin tietojen joutuessa vääriin käsiin tai väärinkäytetyksi vaan järjestelmät myös voivat estää turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten pääsyn rajan yli. Varsinainen ongelma on se että EU:lta puuttuu yhteinen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka ja sen puutetta yritetään nyt korvata lisäämällä teknologiaa. Ei riitä, että EU:n jäsenmailla on on yhteinen järjestelmä rajavalvonnalle. Pitää olla myös yhteinen pakolaispolitiikka ja yhteinen maahanmuuttopolitiikka.
Myös Sarasmaa toi esille sen, että ulkorajojen valvonta on EU:ssa jo nyt eniten säädeltyjä asioita, mutta yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat alkutekijöissään. EU-maat ovat Lissabonin sopimuksella sitoutuneet ottamaan käyttöön yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän ulkorajoille. Suomessakin tähän on sitouduttu, mutta siitä halutaan pitää kiinni että rajoja vartioidaan itse. Suomi tarjoaa myös apua Välimerelle, missä omat resurssit rajojen valvomiseen eivät ole riittävät. Tämmöisissä tilanteissa nähdään että EU:n tehtävä on jakaa taakkaa. Taakkaa ollaan valmiita jakamaan myös esimerkisi taloudellisen tuen avulla, mutta jo Dublinin sopimus vaikeuttaa pakolaisvirtojen tasaisempaa jakautumista.
Kainuun rajalla rauhallista
Marko Saareks kertoi yleisölle Kainuun rajavalvonnasta. Kainuussa rajatilanne on hänen mukaansa rauhallinen eikä maastorajan yli pyrkijöitä ole, mikä johtuu jo ihan maastosta. Vartiuksen rajanylityspaikan liikennemäärät ovat pieniä verrattuna Kaakkois-Suomen tai puhumattakaan Keski-Euroopan rajanylityspaikkoihin. Viime vuosina on ollut hienoista kasvua lähinnä Venäläisten rajanylittäjien äärässä. Liikenne on lähinnä hyvin paikallista, Kainuun ja Kostamuksen välistä ostos- ja muuta vapaa-ajan matkailua.
Kainuun maastorajanvalvonnasta pitää vähentää henkilöstöä vuoteen 2017 mennessä, vähennys tapahtuu eläköitymisen kautta. Näköpiirissä ei ole jyrkkiä muutoksia suuntaan eikä toiseen rauhallisessa rajatilanteessa, joten vähennys ei aiheuta riskejä ihmisten turvallisuudelle. Käytännössä, kun partiointi vähenee, tilannekuva rajasta heikkenee. Tätä korvaamaan tarvitaan sitä uutta tekniikkaa: siirrettäviä rajavalvontaraitteita tai ehkä tulevaisuudessa myös lennokkeja. Valvonnan avulla torjutaan myös muuta rikollisuutta (esim. metsästysrikollisuus).
EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus, joka on maiden yhteinen tavoite, tulee varmasti lisäämään liikennettä, mutta määriä ei voida ennustaa. Saareks arvioi, että liikenne tällä alueella pysyy jatkossakin hyvin paikallisena ja räjähdysmäistä kasvua tuskin tullaan näkemään. Vartiuksessa on tällä hetkellä vuosittain 500 000 rajanylittäjää, nykyrakenteilla voidaan pienillä muutoksilla hallita 1 000 000. Jos siitä liikenne kasvaa, tarvitaan uusi rajanylityspaikka, sillä Vartiusta ei ole mahdollista laajentaa.
Kainuussa rajalla paljastetaan lähinnä tutkanpaljastimia tai Suomessa laittomia aseita. Täällä ei juuri törmätä esimerkiksi väärennettyihin papereihin tai salamatkustajiin. Marja-Stiina Suihkon kysymykseen Vartiuksen huumeliikenteestä Saareks vastasi, että varsinaisesti asia kuuluu tullille, mutta hänen käsityksensä mukaan huumeiden salakuljetus tätä kautta hyvin vähäistä: lähinnä yksittäistapauksia pieniä määriä omaan käyttöön.
Saareks muistutti, että jatkossakin jokainen rajanylittäjä täytyy kohdata kasvotusten.
Keskustelua kansalaisten oikeuksista, viisumivapaudesta ja vapaasta liikkuvuudesta
Cronberg sanoi arvostavansa Suomen rajavartiolaitosta ja että se, mikä EU:n uudistuksissa huolettaa, on se että kaikkia rajoja ruvetaan käsittelemään samalla tavalla. Sen sijaan että lisättäisiin rajavartijoita, lisätään kallista teknologiaa. Arin paikka on se, mihin kerättäviä tietoja käytetään? Syntyykö paineita niiden väärinkäyttöön? Hän sanoi, että varmasti mietityttäisi lähteä ostosmatkalle jos pitää antaa sormenjäljet ja kaikki. Mikä on ihmisen oikeusturva virhetilanteissa tai sairastapauksissa, jos joutuu jäämään maahan suunniteltua pidemmäksi aikaa?
Myös yleisöstä peräänkuulutettiin sitä, että rajan ylittämisen pitäisi olla mahdollisimman helppo ja iloinen asia, mihin Cronberg vastasi ettei ole yhdentekevää miltä ihmisestä tuntuu kun se ylittää rajan, sitä pitää myös arvostaa eikä vain kontrolloida kaikkia potentiaalisina rikollisina.
Sarasmaa kommentoi, että euron ohella vapaa liikkuvuus on se, mitä EU:n kansalaiset useimmiten vastaavat, kun heiltä kysytään mitä EU on tuonut.
Karl Kunnas kysyi, onko rajavartiostolla tietoa rajanylittäjien viipymisestä Kainuussa. Saareksin mukaan Kainuun maakunnan venäjätyöryhmässä on teetetty amk:n kanssa aiheesta Vartiuksessa tutkimus, joka valmistuu talven aikana.
Silja Kerästä kiinnostivat mielipiteet mahdollisesta viisumivapaudesta. Miten muut Venäjän rajamaat, joiden historiassa Venäjä on ollut vielä konkreettisemmin läsnä, näkevät suunnitellun viisumivapauden? Ja miten täällä ajatellaan?
Cronbergin mukaan Venäjä ja EU ovat sopineet kriteereistä, jotka pitää täyttää, että viisumivapaus on mahdollinen. Kriteerien täytyttyäkään viisumivapauden toteutuminen ei ole automaatio, vaan se tulee ensin jäsenmaiden päätettäväksi. Suomi tukee viisumivapautta, mutta on myös paljon skeptisiä maita varsinkin vanhoissa itäeuroopan maissa, mutta toisaalta myös positiivistakin suhtautumista on. Viisumivapautta on mahdollista soveltaa myös paikallisesti, jolloin tietyillä raja-alueilla voidaan liikkua vapaasti. Sitä on sovellettu Venäjän rajalla Puolassa, Liettuassa ja Norjassa.
“Maailma kuuluu kaikille”
(Kommentti yleisöstä.)
Kädennostoäänestyksessä puolet yleisöstä kannatti täyttä viisumivapautta. Myös paikallinen viisumivapaus ensiaskeleena sai kannatusta yleisöpuheenvuorossa.
Sarasmaa kertoi, että Suomessa on aloitettu viisumivapauteen valmistautuminen ja selvitetään mitä se vaatii. On myös avattu keskustelu Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa, jotta oltaisiin samassa asemassa viisumivapauden mahdollisesti toteutuessa. näin ne maat joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa pyrkivät ”sisäpiiriläisinä” vaikuttamaan voimakkaammin asioitten käsittelyyn.
Hän muistutti myös, että viisumivapauden toteutuessa meillä on ihan samanlainen oikeus lähteä Venäjälle, vaikka aina vaan puhutaan venäläisten matkailusta tälle puolen.
Yleisössä oltiin huolissaan päätöksenteon karkaamisesta kauas asioissa, joissa ollaan menossa ihmisten iholle henkilökohtaisten tietojen keräämisessä. Cronberg vastasi, ettei saa vaipua semmoiseen asenteeseen, että ei voi vaikuttaa. Nyt on hyvä hetki vaikuttaa, kun järjestelmiä ei vielä ole, ja toimimattomia asioita voidaan muuttaa jälkeenpäinkin. Esim. USA:ssa exit-entry ei ole toiminut.
Yleisöpuheenvuorossa peräänkuulutettiin myös täsmäratkaisua Välimeren pakolaisvirtoihin sen sijaan, että parannellaan oiretta valvontajärjestelmillä? Sarasmaa kommentoi että nyt, kun on pinnalla Lampedusan tapaukset, niin koko EU nyt julistaa että jotain pitää tehdä, vaikka koko ajan on tehty. Meristä ei koskaan saada täysin turvallisia että sinne ehdittäisiin kun siellä joku pakolaisalus on hädässä. Aina on syitä, jotka laittavat ihmiset liikkeelle jopa hengen menettämisen uhalla. Cronbergin mukaan päätöksiä tehdessä pitää ajatella, mikä olisi oma tilanne pakolaisena ja katsoa siitä näkökulmassa. Nyt pitäisi sopia yhteisestä pakolaispolitiikasta ja myöntää humanitäärisiä oleskelulupia. Hän sanoi, että ruotsalaisten toiminta Syyrian pakolaisten vastaanotossa parantaa myös Ruotsin kansainvälistä mainetta. Myös maahanmuuttajat jäävät kehittämään monikulttuurista yhteiskuntaa. Myös meidän pitäisi kantaa oma vastuu.
Avoimuus kehittää luovuutta kaikin tavoin. Kansainvälisessä kirjallisuudessakin raja-alueet nähdään luovina alueina, jossa vieraat kohtaavat toisensa.