Kainuun Vihreät 9.8.2018
Puunhankinnasta
Puunkorjuun ympäristövaikutukset ovat tehtaan merkittävimmät ympäristövaikutukset. Siksi on erinomaista, että yhteisviranomainen kehotti ne arvioimaan. Arviointi oli kuitenkin puutteellista ja ylimalkaista. Dataa (eli lukuja / laskelmia) ei ollut siitä, kuinka paljon metsätalouden kiintoaine-, ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät tehtaan myötä.
Luvussa 14.1 arvioidaan, että luonnonvarojen käytön vaikutukset ovat vähäisiä (taulukko 14-1). Perusteluissa viitataan Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskemiin, ”kestäviin” hakkuumahdollisuuksiin. Luke laskee ainoastaan teknis-taloudellisesti kestävän hakkuumäärän. Suojelualueet on poistettu, mutta muutoin kestävä tarkoittaa sitä, että ko. määrän hakkaaminen ei vähennä tulevaa taloudellista tuottoa. Tämän Luken ilmoittaman kestävän hakkuumäärän vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuudelle ei ole arvioitu, eikä ko. ”kestävä” hakkuumäärä ota siis huomioon metsäluonnon monimuotoisuutta (joka tällä hetkellä heikkenee).
(Tämä asia nostetiin esille jo Kainuun vihreiden mielipiteessä YVA-ohjelmasta. Miksi sitä ei ole huomioitu?)
Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön ovat siis suuria tai erittäin suuria. Lisäksi kun ottaa huomioon sen, että Suomen tasolla lisääntyvät hakkuut vähentävät hiilinielujen määrää. Ja hiilinielut ovat aivan keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastopaneelia siteeraten: Hakkuiden lisäys ei hillitse ilmastonmuutosta.
Turvemaiden metsätalous on varmasti syytä arvioida ihan omanaan. Suomen metsätalousmaasta kolmannes on turvemailla, ja niillä on merkittävä vaikutus kiintoaine-, ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Puun korjuun haittoja (luku 14.5.) voidaan vähentää myös ottamalla turvemaiden erityispiirteet huomioon: ennallistamalla huonotuottoiset suot, ja välttämättä avohakkuita. KaiCellin tapauksessa se tarkoittaa, että turvemailta korjattua puuta ostetaan vain silloin, kun kuviolla on tehty yläharvennus – eli jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä hakkuu. Vaikka ko. hakkuissa tulee pääosin tukkipuuta, tulee sieltä myös kuitua. Ja sitä toki tehdas voi käyttää. Mutta aukkohakkuihin tähtäävää alaharvennuspuuta turvemailta ei pidä ostaa.
Muutama selvä puute selostuksessa oli myös:
– Kiintoainepäästöt puuttuvat tyystin puunkorjuun vesistövaikutuksista.
– Vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuudelle, joka heikkenee koko ajan, ei ole arvioitu.
– Hyvä, että oli erillinen kohta puunkorjuun vaikutuksista kasvihuonekaasutaseeseen. Mutta siinä olisi ollut syytä arvioida koko Suomen tilannetta esim. vuonna 2030, jos kaikki tehdashankkeet toteutuvat, ja jos puuston kasvu lisääntyy ennustetusta. Minkä verran metsien hiilinielu on silloin pienempi kuin nyt.
Prosessista
Soodakattilassa tukipolttoaineeksi on suunniteltu raskasta polttoöljyä. Ennemmin jotain muuta käyttöön.
Tehdas kasvattaisi Kainuun hiilidioksipäästöjä 20 % vuoden 2009 tasoon nähden. Ei se niin voi mennä tilanteessa, jossa kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää jokaisella sektorilla merkittävästi ja todella pikaisella aikataululla.
Sivun 58 taulukosta taitaa puuttua kloorivalkaisukemikaali?
Tehtaan prosessiveden käyttö on suurta: noin 30-40 000 m3 vuorokaudessa. Sen verran päivittäin otetaan vettä, ja suunnilleen sama määrä johdetaan jätevetenä Oulujärveen. Tämä prosessivesi täytyy pyrkiä kierrättämään prosessissa: kuinka sen saa puhdistettua niin, että sen voi käyttää prosessissa uudelleen. Esimerkiksi erilaiset kalvosuodattimet puhdistavat vettä todella hyvin.
Prosessissa tarvitaan myös jäähdytysvettä, todella paljon. Nyt ideana on puskea käytännössä koko lämpökuorma Oulujärveen. Prosessinjäähdytysveden muuta käyttöä on ehdottomasti mietittävä. Mitä kannattaisi lämmöllä tehdä. Ainakin Paltamon keskustaajaman lämmittäminen, eli kaukolämmön tuottaminen. Ei missään nimessä pidä syytää tuollaista lämpömäärää Oulujärveen. Etenkin kun tätä kesää vastaavat hellekesät tulevat yleistymään, ei järveen kannata puskea valtavia määriä lisää lämpöä.
Lisäksi luvussa 18.5.5 on sanottu ”Tehtaalla tuotettu sähkö- ja lämpöenergia edustavat vältettyjä hiilidioksidipäästöjä muualla energiantuotannossa.” Mitä tämä tarkoittaa? Onko tässä otettu tehtaan oma käyttö huomioon? Ilmeisesti on, koska lämpöähän ei ole suunniteltu hyödynnettävän missään tehtaan ulkopuolella. Jos kyseessä on tehtaan omaan käyttöön tuottama energia, esitystapa on todella harhaanjohtava. Esitetään vältettyjen CO2-päästöjen määrä, kun tosiasiassa päästöjä tulee tehtaan myötä lisää.
Päästöistä
Orgaaniset klooriyhdisteet ovat pahimmillaan aikamoisia myrkkyjä: haitallisia sekä ympäristölle että ihmisen terveydelle. Talousveden laatuvaatimuksissa on raja-arvoja useille eri klooratuille hiilivety-yhdisteille. Ne ovat järjestäen alle 0,1 mg/l. Tehtaan jätevesien AOX-pitoisuus on noin 10 mg/l. Nämä eivät tietenkään ole suoraan vertailukelpoisia sellutehtaan vesistöpäästöihin, mutta ovat suuntaa-antavia. Mutta jo se, että ne laatuvaatimuksia, eivät suosituksia – kuvaa ko. aineiden haitallisuutta. Ja se, että pitoisuusrajat ovat alhaisia kertoo sen myös.
Sellutehtaan päästöt – suola (eli sulfaatti), ravinteet, kiintoaine sekä lämpö – ovat aikamoinen yhdistelmä, joka erittäin todennäköisesti merkittävästi heikentää ison, mutta matalan Oulujärven tilaa. Jokainen niistä itsessään aiheuttaa rehevöitymistä – saati ne kaikki yhdessä. Todennäköisesti ilmastonmuutos myös kiihdyttää järvien rehevöitymistä (järvet lämpenevät, jolloin leväkasvu kiihtyy). Samalla kun vielä huomioi sen, että tehdas tulisi toimimaan vuosikymmeniä ja Oulujärveen tulee myös muualta kuormitusta. Tehtaan rehevöitymiskehitystä muutenkin lisäävät päästöt yhdistettynä yhä lämpimämpiin vuosiin sekä muualta tulevaan kuormitukseen tarkoittaa sitä, että etenkin tehtaan lähiympäristö (Paltaselkä ja Mieslahti) rehevöityvät nykyistä enemmän ja niiden tila huononee.
Useaan kertaan todetaan, että Oulujärven ekologisen tilan luokitus tuskin huononee sellutehtaan myötä. Samalla kerrotaan, että tilaluokitus tehdään tarkastellen järveä kokonaisuutena. Koska Oulujärvi on iso, sen tilan muuttuminen onkin epätodennäköistä. Mutta: vaikutukset Paltaselälle ja Mieslahteen ovat todennäköisesti merkittäviä ja vedenlaatu niissä heikkenee. Siihen ei ole varaa.
”Jätevesikuormituksen vaikutukset kasviplankton- ja pohjaeläinyhteisöihin ovat suoraan riippuvaisia kuormituksen suuruudesta, joten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää jätevesien mahdollisimman tehokkaalla puhdistamisella. ” sivulta 158
Lupaa haettaessa ja etenkin annettaessa on ehdottomasti huolehdittava siitä, että Oulujärven (myös Paltaselkä ja Mieslahti erikseen tarkasteltuina) tila säilyy ennallaan!
Muuta
Tehtaan myös liikenne lisääntyy valtavasti – yli 650 ajoneuvoa / vrk tehtaan lähellä, josta raskasta liikennettä noin puolet.
Tätä kumipyöräliikennettä on pyrittävä vähentämään merkittävästi. Se onnistuu:
– puukuljetukset raiteille, ei kumipyörille
– kemikaalikuljetukset raiteille
– henkilökunnalle bussikuljetuksia vuorojen vaihdon yhteyteen.
Melu, haju ja pölypäästöjen vähentämisestä on huolehdittava – niitä kaikkia sellutehtaasta väistämättä aiheutuu.
Lisätietoja
Kainuun vihreät ry
Varapuheenjohtaja Silja Keränen
0500 190 683 / silja.keranen@iki.fi