4.4.2013
Ekologista kokonaisjalanjälkeämme pienennettävä
Ympäristöohjelmaluonnoksessa kantavana ajatuksena on jättää Kainuu tuleville sukupolville nykyistä paremmassa kunnossa, mikä on hyvä ja oikea tavoite. Nyt ohjelma keskittyy tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ekotehokkuuteen ja ympäristövastuullisuuteen sekä ympäristökasvatukseen. Sinänsä hyviä tavoitteita. Kuitenkin ympäristön kannalta kaikista negatiivisin asia on liian leveän elämäntapamme suuri (ekologinen-, vesi-, hiili-) jalanjälki.
Koska Kainuussa on niin vähän väkeä suhteessa pinta-alaan, energiaomavaraisuus sekä hyvä paikallinen hiilidioksiditase voidaan saavuttaa. Mutta se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että elämäntapamme täälläkin kuormittaa maapalloa liikaa, koska kulutuksemme haittavaikutuksista suuri osa suuntautuu muualle kuin Kainuuseen. Siten esimerkiksi Kainuussa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden energiankulutus ja ympäristökuormitus on vain pieni osa aiheuttamastamme jalanjäljestä.
Ohjelmassa tulisi luoda suuntaviivoja myös elämäntapamme kokonaiskuormituksen pienetämiseksi esimerkiksi julkisten hankintojen osalta.
Ekologiset arvot ja toimintakulttuuri julkiseen päätöksentekoon
Jotta voimme jättää Kainuun paremmassa kunnossa tuleville sukupolville tulee kielteisten ympäristövaikutusten estämisen/minimoinnin painoarvoa julkisessa päätöksenteossa (hankinnat, kaavoitus, luvitus) korostaa. Kauaskantoisia päätöksiä tehdessä pelkkä taloudellinen etu ei saa ajaa ympäristönsuojelun edelle. “Päätökset maakunnassa tehdään aina myös ympäristötiedon ja – ymmärryksen näkökulmasta” voisi olla muotoa “Ympäristötietoisuus ja ympäristönsuojelu ohjaavat päätöksentekoa maakunnassa.”
Ilmastostrategian toimenpideohjelmat laadittava kaikissa Kainuun kunnissa.
Kainuun Vihreät esittää, että ilmastostrategian (2011) toimeenpanoa korostetaan. Strategian mukaan kunnilla on erityisen merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja Kainuun ilmastostrategia 2020 toteuttamisessa, joten Kainuun kunnat velvoitetaan laatimaan omat paikalliset toimenpideohjelmansa maakunnallisen ilmastostrategian toteuttamiseksi (strategian toteuttaminen, s. 48)
Strategia: http://maakunta.kainuu.fi/general/Uploads_content/uploads/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Ilmastostrategia_2020 _2510_pieni.pdf.
Perustelumme on, ettei ilmastoteemaohjelma (hanke) ei käynnistynyt. Sen tarkoituksena oli
strategian jalkauttaminen, ilmastohankkeiden koordinointi sekä ilmastoviestintä. Tavoitteena oli laatia yksityiskohtainen työohjelma aikatauluineen. Tämä ei toteutunut.
Monimuotoisuus ja suojelualueet
Kainuu on luonnon ja luontomatkailun ympärille imagoa rakentava maakunta, jossa metsän osuus pinta-alasta on selvästi ja soiden jonkin verran yli maan keskiarvon. Silti suojeltujen alueiden osuus on huomattavasti maan keskiarvoa alhaisempi. Tavoitteeksi tulisi ottaa suojeltujen alueiden osuuden nostaminen vähintään maan keskiarvon tasolle. Luonnontilaisten soiden ojittamisen kieltäminen ja metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen soiden ennallistaminen ovat hyviä linjauksia ohjelmassa.
Vesistöjen suojelu, kaivokset ja metsätalous
Vesistö-osiosta (s. 18 ->) loisti puuttumisellaan kaivostoiminta. Talvivaaran vuoksi tiedämme valitettavan hyvin, miten kaivostoiminta voi heikentää vesistöjen tilaa dramaattisesti. Kaivostoiminnan vesistöpäästöjen estäminen tulee ehdottomasti ottaa mukaan ympäristöohjelman keskeisiin tavoitteisiin. Tulee vaatia sellaisen parhaan mahdollisen tekniikan käyttöönottoa että haitallisia vesistöpäästöjä ei synny. Marraskuisen kipsisakka-altaan vuodon kaltaisiin katastrofeihin johtavaa hallitsematonta riskinottoa ei tule sallia missään olosuhteissa. Myös kaivostoiminta-osion (s. 53 ->) suorasanaisesta tekstistä puuttui kunnianhimo – eli se, että kaivostoiminnan tulee olla kestävää ja mahdollisimman haitatonta ympäristölle.
Vesistöjen tilaan vaikuttaa keskeisesti myös metsätalous, ja etenkin metsäojitukset. Tämäkin olisi hyvä tuoda selkeämmin esille, ja ajatella toimenpiteitä, kuinka vesistökuormitusta voisi pienentää. Myös energiapuun korjuu, joka sinänsä edistää hyvää tavoitetta lisätä uusiutuvan energiantuotannon osuutta, tulee suorittaa siten ettei siitä koidu kohtuutonta haittaa vesistölle ja luonnon monimuotoisuudelle.
Jätteen hyödyntäminen ja kierrätys
Jäte-osiossa (s. 31 ->) on keskitytty käytännössä pelkästään yhdyskuntajätteisiin. Rakentamisen ja teollisuuden jätteet ovat kuitenkin myös merkittäviä ja niiden vähentämistä, höydyntämistä ja käsittelyä pitäisi käsitellä myös.
Lisäksi tulisi määritellä selkeät tavoitteet jätemäärien vähentämiseksi ja kierrätysasteen parantamiseksi sekä tavoitteiden saavutettamiseksi vaadittavat toimenpiteet. Esimerkiksi julkisilla paikoilla on hyvin harvassa muita kuin sekajäteastioita, lisäksi energiajätteeseen menee paljon kierrätyskelpoista materiaalia. Voitaisiinko esimerkiksi ekopisteverkostoa kehittää jotta kierrättäminen koettaisiin vaivattomammaksi?
Alueiden käyttö ja rakentaminen
Alueidenkäyttö ja rakentaminen (s. 27 ->) suorasanainen teksti on hyvä, mutta sen jälkeen oleva taulukko ei ole kattava. Taulukkomuotoiset tavoitteet, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt ovat hyvä juttu, mutta tekstissä nämä mainitut asiat pitäisi löytyä myös taulukosta.
Mittarit ja seuranta
Ohjelmaan oli suhteellisen ansiokkaasti koottu erilaisia mittareita, joilla voitaisiin mitata toimenpiteiden toteumista ja ympäristön tilan parantumista, mutta ne kaipaisivat konkretiaa, eli nykytilan ja tavoitetilan vertailua – nyt sellaiset puuttuivat.
Aikajänne (2020) on lyhyt ja sen vuoksi olisi hyvä ollut laittaa toteuttamisohjelma (tärkeysjärjestys).
Kainuun Vihreät ry psta Karoliina Sänisalmi, Silja Keränen, Sanni Väisänen