LAUSUNTO
13.5.2013
Tulevat sukupolvet ja luonnon kantokyky on huomioitava
Kokonaisuudessaan Kainuu-ohjelma on laaja ja hyvä. Etenkin päätavoitteena oleva Hyvinvoivat kainuulaiset, on julkiselle organisaatiolla erinomaisesti soveltuva tavoite. Kuitenkin, on erittäin tärkeä muistaa ja huomioida alatavoitteissa sekä tekemisessä se, ettei hyvinvointia luoda tulevien sukupolvien kustannuksella!
Tällainen kestävyyden näkökulma ohjelmasta näytti puuttuvan. Nimellisesti se on toki läpileikkaavana teemana, mutta ohjelmassa on keskitytty vastaamaan nykyhetken polttaviin teemoihin ja haasteisiin: Kainuun väen vähenemiseen & vanhenemiseen sekä huonovointisuuteen. Oikeita ja olemassa olevia teemoja toki, mutta suuret haasteet ovat siinä, kuinka varmistetaan ihmisten & luonnon hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Mielestämme kestävä kehitys ja tulevat sukupolvet täytyy huomioida aidosti.
Koska ohjelmassa on lähdetty vastaamaan pitkälti talouden tuomiin haasteisiin, ei luonnon kantokykyä ja sen asettamia rajoja ole otettu huomioon. Megatrendeissä (s. 13) ilmastonmuutos on mainittu, mutta johtopäätösten puuttuessa maininta jää vaille seurauksia. Tosiasiassa ilmaston muuttumiseen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymiseen täytyy reagoida: ensisijaisesti tehdä toimia muutosnopeuden hillitsemiseksi, mutta myös valmistautua muuttuvaan tilanteeseen eli sopeutua. Kainuussa on tehty ansiokkaat Ilmastostrategia ja Ympäristöohjelma, joiden tavoitteet tulisi tässä ohjelmassa ottaa huomioon sekä keskittyä niiden täytäntöönpanoon.
Kestävä kehitys on läpileikkaava teema (liite 1), mutta käsitteen määritelmä on aivan puutteellinen. Wikipediakin määrittelee käsitteen ensisijaisesti ekologisen kestävyyden kautta: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys.” Käsitteenä se sisältää ekologisen lisäksi myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen. Käsitteen määritelmä täytyy korjata Kainuu-ohjelman liitteessä.
Väestötavoitteet
Kainuu-ohjelmassa on huomioitu erinomaisesti väestökehitysennusteiden maalaama haastava tulevaisuuden kuva. Kehitys on saatava kääntymään toiseen suuntaan: maakunnan väestön väheneminen ei ole kiveenhakattu asia, vaan ennuste. Töitä on tehtävä, ettei ennuste toteudu. Mutta siihen on hyvin pureuduttu ohjelmassa.
Kuitenkin, ohjelmassa esiintyvä logiikka on liian suoraviivainen. Ajatellaan: työpaikat -> muuttajat. Tosiasiassa se on myös toisinpäin: muuttopäätös tehdään ennen työpaikan löytymistä, esimerkiksi perhesyistä. Työpaikka toivottavasti löytyy ja kiinnittyminen Kainuuseen onnistuu. Muuttajat myös luovat työtä: osa perustaa yrityksen, osa ostaa toimivan firman (sukupolvenvaihdos) tai joku laajentaa luo työtä / kannattavaa liiketoimintaa palkkatyössä. Lisäksi meillä on joillain aloilla, esimerkiksi käynee lääkärit ja psykologit, huutava pula osaajista. Siksi on ehdottoman tärkeää, että Kainuu-ohjelmassa keskitytään ja panostetaan myös muuttajien rekrytointiin.
Venäjä-yhteistyö
Kainuu-ohjelmassa on monessa kohden korostettu Venäjä-yhteistyön tärkeyttä ja merkitystä tulevaisuudessa etenkin kasvavien matkailuvirtojen ja vientipotentiaalin näkökulmasta. Tässä nykyisessä tilanteessa olisi kuitenkin viisasta, ettei kehittymistä jätetä liiaksi yhden kortin varaan. On keskeistä miettiä Venäjän lisäksi muita alueita, joihin panostamalla vastaava hyötyä olisi saatavissa.
Kasvua ja reagointia
Maakuntaohjelma-osiossa on pureuduttu tarmokkaasti työpaikkojen luomiseen ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Kasvun ja kehittämisen huumassa on muistettava, että julkiset organisaatiot ovat ihmisiä varten. Taloudellinen kasvu on yritysten, ei julkisten organisaatioiden tavoite. Lisäksi alakohtaiset kasvutavoitteet ovat paikoin ihan huimia, oikeastaan epärealistisia: kaivannaisteollisuuden kasvu 20 % vuodessa ja matkailunkin vuosittain 5 %. Kasvutavoitteita täytyy muuttaa realistisemmiksi.
Vastaavasti on tärkeää, että Kainuun reagointikykyä parannetaan. Tällaisia strategioita ja ohjelmia tarvitaan, mutta yhtä lailla tarvitaan kykyä astia muutoksia ja reagoida niihin. Maailma muuttuu niin nopeasti, ja parhaimmillaan pieni Kainuu kykenee toimimaan muutoksissa nopeasti ja fiksusti. On myös ymmärrettävä, kuinka riippuvaisia olemme muusta maailmasta. Kansainvälisyys-näkökulma (liite 2, läpileikkaavat teemat) on hyvä, mutta kansainvälistä riippuvuutta tulisi tuoda selkeämmin esille. Meidän tulee siis panostaa ennakointi- ja reagointikykyyn.
Koulutus ja kulttuuri
Koulutusmahdollisuuksien merkitystä tulee ohjelmassa korostaa vielä enemmän, vaikka yrityslähtöinen koulutus ja yrityksien kehittäminen mainitaan usein. Ilman laajaa korkeakoulutusta Kainuusta tulee takapajula innovaatioyhteiskunnassa ja globaalissa taloudessa. Korkean koulutuksen turvaaminen ja parantaminen tulee nostaa keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto, jotka ovat sitoutuneet Kainuun aluekehitykseen, on valtava voimavara monin tavoin: pitäisi nuoria maakunnassa, toisi osaamista ja uusia ajatuksia, kanavoisi rahaa tänne, sitouttaisi osaavaa väkeä Kainuuseen.
Kulttuuri näyttäytyy ohjelmassa vähän, tai lähes ei ollenkaan. Kainuussa on kuitenkin sekä erittäin pitkä ja menestyksekäs historia kulttuurin saralla että aktiivista, eteenpäin menevää ja tasokasta kulttuurituotantoa nykyhetkessäkin. Sivistyksen ja kulttuuripalveluiden merkitys on tärkeä hyvinvoinnin luoja. Niiden perustyön ja -pohjan ylläpitämiseen ja innovointiin tulee panostaa.
Kainuulaiset
Ohjelman päätavoitteeksi on nostettu hyvinvoivat kainuulaiset, mutta ihmisten roolia sen hyvinvoinnin toteuttajina ja tekijöitä on tuotu kovin vähän esiin. Kainuu-ohjelma on hyvin organisaatiokeskeinen. Se on ymmärrettävääkin, kun strategia ohjaa esimerkiksi liiton toimintaa hyvin voimakkaasti. Kuitenkin kainuulaiset ovat keskeisiä toimijoita, jotka parhaimmillaan parantavat toistensa ja omaa hyvinvointiaan huomattavasti mm. huolehtimalla & auttamalla lähimmäisiään. Ihmiset eivät ole pelkästään palvelujen käyttäjiä tai eri menetelmin osallistettavia tahoja, vaan aktiivisia yhteisön eteen toimijoita. Parhaimmillaan julkiset organisaatiot toimivat tällaisen kansalaisaktiivisuuden tukena ja mahdollistajina.
Työllistämisasioihin on keskitytty varsin vähän ja työttömyysongelmaa voisi käsitellä ohjelmassa monipuolisemmin. Työttömyys sosiaalisena ongelmana ei oikein hahmotu kunnolla ohjelmasta. Työtä pitäisi jakaa ja luoda entistä useammalle ensinnä sosiaalisista syistä, jotta kaikki kainuulaiset saisivat olla osallisia yhteiskuntaan. Ihmisten hyvinvoinnin ja työllisyysasteen noston kannalta on keskeistä löytää keinoja siihen, että mahdollisimman moni on töissä. Esimerkiksi osa-aikatyömahdollisuuksia pitäisi kehittää myös osatyökykyisille, samoin oppisopimuskoulutusta pitkäaikaistyöttömille. Työllisyysasteen nostoa on tavoiteltu sivun 27 taulukossa ja sen nostaminen on mainittu monin paikoin toimenpiteiden (esim. työpaikkojen luomisen) positiivisena seurauksena. Sitä tulisi tavoitella myös selkeästi erikseen, ja miettiä tehokkaita keinoja (esim. edellä mainitut osa-aikatyömahdollisuudet ja oppisopimuskoulutukset).
Yksityiskohtaiset kommentit
– Johtopäätökset puuttuvat Kainuun relevanttien megatrendien osiosta (s. 13). Siinä, jos missä ne ovat erittäin tärkeitä.
– Sivulla 18 on mainittu, että vuoteen 2035 työpaikkojen määrä kasvaisi 1000. Kuitenkin sivun taulukossa tavoiteltava työpaikkakehitys on +3500 työpaikkaa vuoteen 2035.
– Sivun 23 kuvasta on otettava pois Oulujärven ylitystien varaus
– Sivun 25 ’Vaikutus 2035’ täytyy muuttaa ’Tavoite 2035’. Kuten väestötavoite-kohdassa on avattu, täytyy muuttajien rekrytointiin ja väestökehityksen parantamiseen keskittyä ihan erikseenkin – ei pelkästään työpaikat edellä.
– Sivun 27 tavoitteisiin, joissa halutaan saavuttaa koko maan keskiarvotaso on merkittävä maan nykyisen keskiarvo (indeksiin sidotuissa ei tietenkään välttämätöntä).
– Sivulla 30 on mainittu, että ”Maailmalta haetaan Kainuuseen yrityksiä ja työntekijöitä paikkaamaan pulaa osaajista.” Tähän lisättävä: ”Suomesta ja maailmalta…”
– Sivulla 31: Kajaanin ammattikorkeakoulu (ei Kainuun, viralliselta nimeltään).
– Myös AIKOPA voi tarjota koulutuspalveluja Kainuun ulkopuolelle kehittämällä etäosallistumis- ja suoritusmahdollisuuksia. (Sivu 31) Itse asiassa asia on jo nyt hyvin AIKOPAssa, mutta mahdollisuutta kannattaa pitää huomattavasti paremmin esillä.
– Älykkään erikoistumisen strategia, ÄES (sivu 31 ja liite 2) kaipaavat enemmän selitystä. ÄES on avattu kyllä Kainuun näkökulmasta, mutta tarkennusta ’mikä ÄES on’ tarvitaan.
– Sivun 32 erityistavoitteisiin myös työvoiman rekrytointi.
– Turpeen käyttöä pitäisi vähentää (sivu 38), ei pyrkiä pitämään samalla tasolla. Tilalle energiansäästöä ja uusiutuvaa bioenergiaa (metsähaketta).
– Sivulla 39 tavoitellaan energiaomavaraisuutta liikennepolttoaineita lukuun ottamatta. Kainuu voi kuitenkin olla omavarainen myös liikennepolttoaineiden suhteen. Metsää voisi hakata Kainuussa kestävästi 4 milj. m3 enemmän kuin nykyään. Tästä noin 1 milj. m3 riittäisi tuottamaan Kainuussa tarvittavan liikennepolttoaineen (laskettu biokaasuksi muunnettuna). Kainuun osalta olisi mitä erinomaisinta tavoitella omavaraisuutta myös liikennepolttoaineissa.
– Kaivostoiminta ei voi olla kestävää, koska siinä hyödynnetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Siksipä kestävä-sana tulee poistaa kaivostoiminta-sanan edestä (mm. sivu 40).
– Sivulta 42 on poistettava ”ja varaudutaan Vt22 Oulu-Kajaani maantieyhteyden kehittämiseen osoittamalla maakuntakaavassa tieyhteyden tarvitsemat liikennekäytävärajaukset”.
– Sivun 44 ’Elinkeinoja tukeva, kestävä aluerakenne ja toimivat palvelut’ on hyvin hämmentävä otsikko, eikä teksti tuo tähän selkeyttä. Yleistavoite on erinomainen, joten otsikko & teksti tulee muuttaa sen mukaiseksi.
– Sivun 47 alussa perätään nuorisotakuuta nuorien siirtyessä peruskoulusta toiselle asteelle. Käytännössä tämä toimii Kainuussa jo, täällä 100 % peruskoulun päättävistä saa jatko-opiskelupaikan.
– Sivulla 61 mainittu pelialan koulutus on tradenomi- ei insinööripuolella.
Lopuksi
Ohjelmassa oli todella paljon hyviä asioita. Lausunnossamme keskityimme epäkohtien korjaamiseen, että lopputulos lähentelisi erinomaista.