Suomi on raivannut tiensä hyvinvoinnin kärkikaartiin.
Lähdimme sotakorvauksista, raivattiin asutus- ja rintamamiestilat tiettömiin korpiin. Teollistuminen ja koulutus vei paljon asutusta kaupunkeihin.
Kansa sivistyi, järjestyi demokratiaan ja “kolmikantaan, yhteiseen sopimiseen tulonjaosta. Ahkerat ja sivistyneet duunarit nostivat meidät maailman kärkivaltioksi monella mittarilla. Koulutuksesta on syntynyt huippuluokkaa: Kulttuuri, elintarvike, puunjalostus, Nokia, Kone, Vihaisten lintujen parvet, yliopistot, terveyspalvelut, jne.
Terävimmät kynät nousivat sieltä ihan tavallisten duunareiden perheistä joissa on opittu tekemään työtä.
Kaksi viimeistä hallituskautta on kuitenkin menty takapakkia tulonjaon ja kehityksen osalta.Kansa on jakautunut kahteen tai oikeastaan kolmeen leiriin. Köyhät ja eläkeläiset, keskituloiset ja sika rikkaat. Keskituloiset elävät onnenmaata jossa on työtä ja toimeentuloa ja se on ihan OK. Nämä kaksi ääripäätä sen sijaan voivat pahoin ja köyhtyy edelleen.
Köyhien jäätyneet palkat ja eläkkeet eivät riitä ja rikkaat “joutuvat” veropakolaisiksi. Kaikkien hyvinvoinnin takaava tulonjakautuminen on epäonnistunut.
Rikkaat unohtavat että heidän hyvinvointi on koko meidän ahkeran avoimen järjestelmän tuotos. Heidän rikkaus on tuotettu Suomessa suomalaisen osaamisen ytimessä duunareiden yhteistyöllä. Ovatko eräät sika rikkaat nallet ylläpitävän järjestelmän RINTAMAKARKUREITA.
Bisnes osaajia tarvitaan mutta ei näin kiittämättömiä julkkistemppuilijoita.
Äänestäjät, pidetään nämä terävät kynät pinnalla, annetaan kehitykselle mahdollisuus. “Porkkanat ja paikallisten tuotantojen elvytys on parempi tie kuin köyhiltä leikkaukset.
Palautetaan luottamus järjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja kehitykseen. Köyhiltä ei ole mistä leikata joten nyt on katsottava sinne parempi- ja hyvätuloisiin.
Suurin ongelma demokratian ja yhteiskunnan kehityksen kannalta on alhainen äänestysprosentti. Alhainen äänestysprosentti kertoo yhteiskunnan kyvyttömyydestä kehittää ja jakaa hyvinvointia. Prosentti on laskenut yli 80:stä 60:een 30:ssä vuodessa samaa tahtia huoltosuhteen kanssa. Meidän kaikkien on nyt kannustettava jokaista äänestämään.
Äänestysprosentin noustessa, nousee samalla hyvinvoinnin ns. huoltosuhteen prosentti. Nostetaan äänestysprosentti 80:een, niin taantuma taittuu muutamassa vuodessa.
Samalla naapurivaltiot luottavat edelleen meidän kykyyn hoitaa omat asiamme kaikissa olosuhteissa. Meillä on hyvä järjestelmä, äänestetään järjestelmä tuottamaan kehitystä ja yhteistä hyvää..
Nyt on kannanoton aika!
Juhani Kela, numero 15
Eduskuntavaaliehdokas Suomussalmelta