25.5.2018

Kainuun Vihreiden lausunto
(Vihreiden jäsenet maakuntauudistuksen ohjausryhmässä: Silja Keränen ja varalla Sanni Väisänen)

Yleistä

Kainuun liitto on pyytänyt Kainuun maakunta- ja sote-uudistuksen ohjausryhmän jäseniltä lausuntoa liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Kainuun Vihreät ja sen edustajat ohjausryhmässä ovat tutustuneet suunnitelmaluonnokseen. Kokonaisuutena luonnos perustuu uskottavaan ja monipuoliseen kuvaukseen liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kainuussa. On hyvä, että jo luonnoksen esipuheessa todetaan, että tarvitsemme muutoksia liikkumiseen muun muassa väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Muutosta kohti onkin edettävä määrätietoisesti ja suunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden on oltava uudistavia tai jopa radikaaleja.

Muutoksen tarve on huomioitava myös liikennejärjestelmäsuunnitelman swot-analyysissa ja tiivistelmäosiossa, jossa nyt on virheellisesti uhkien puolella mainittu päästövähennykset ja sanktiot. Päästövähennysten tulisi olla ennemminkin liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoite ja uhka puolestaan voisi olla päästövähennystavoitteiden epäonnistuminen ja siitä seuraavat sanktiot.

Joukkoliikenteen rooli suuremmaksi ja palvelutarpeet esille selkeämmin

Liikkumisen muutoksen tärkeimpiä osatekijöitä on joukkoliikenteen kehittäminen. Siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet olisi esitettävä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selkeämmin ja vältettävä joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvää pessimismiä. Esimerkkinä kielteisestä suhtautumisesta joukkoliikenteen mahdollisuuksiin ovat useat suunnitelman kohdat, joissa todetaan että joukkoliikenteen kehittäminen Kainuussa on haastavaa ja että sen järjestäminen muuttuu vain entistä vaikeammaksi (ks esim. s. 8, 21, 32, 41). Esimerkiksi kainuulaisten pendelöintiä esiteltäessä (s. 21) pendelöintimäärät ja matkaetäisyydet todetaan hankaliksi joukkoliikenteen kannalta. Kuitenkin esimerkiksi Kuhmo-Sotkamo-Kajaani-linjaa kulkee suunnitelmaluonnoksen mukaan noin 1000 hlö päivittäin Kajaanin suuntaan ja 700 hlö Kuhmon suuntaan – ja arvatenkin tämä sama henkilömäärä myös takaisin kotiinsa iltapäivällä.

On liian pessimististä arvioida, ettei joukkoliikennettä voisi kehittää esimerkiksi pendelöintiä palvelevaksi. Positiivisempi näkökulma olisi arvioida, että vuorotarjontaa lisäämällä, joukkoliikenteen brändiä kirkastamalla ja lipputuotteita kehittämällä pendelöintikiinnostusta voitaisiin selvittää. Joukkoliikenteen houkuttelevuudessa on osattava myös arvioida, millaisia työntövoimia henkilöautoilulle mahdollisesti kehittyy päästöjen verotuksen ja toisaalta ihmisten elämäntyylien muuttumisen myötä. Kainuun liikennejärjestelmää ei kannata kehittää siitä näkökulmasta, että joukkoliikenne ei olisi varteenotettava vaihtoehto.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman olisi hyvä sisältää myös asiointiliikenteen ja ns. Kela-kyytien nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoituksen. Tuleva maakunta voi halutessaan ottaa joukkoliikenteen järjestämisen vastuulleen. Tämän palvelutehtävän pohjustaksi olisi hyvä selvittää kaikki olennaiset maakunnan asukkaiden liikennepalvelutarpeet. Esimerkiksi asiointiliikennettä on jo lähdetty kehittämään monilla kaupunkiseuduilla Suomessa.

Joukkoliikennejärjestelmän tavoitteisiin tulisi lisätä joukkoliikenteen ja raideliikenteen edistämistavoitteita esimerkiksi seuraavankaltaisesti:
– kohdassa 4.3. joukkoliikenteen tavoitteeksi “Joukkoliikenteen käyttöä edistetään parantamalla julkisista joukkoliikennepalveluista tiedottamista ja niiden brändiä ja laajentamalla waltti-kortti kaikkeen joukkoliikenteeseen” ja
– kohdassa 4.4. ympäristövaikutusten tavoitteiksi tulisi lisätä henkilöautoliikenteen osuuden vähentäminen sekä toiseksi tavoitteeksi edellytysten kehittäminen, jotta tavaraliikennettä voidaan siirtää raiteille ja että raidekuljetukset olisivat elinkeinoelämälle houkuttelevampia.

Kainuun sisäisen liikennejärjestelmän kehittämiskohteita mietittäessä joukkoliikenteen palvelutason tavoitetilana tulisi olla nykyisen tilan turvaamisen sijaan tason kohentaminen ja joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden nostaminen vuonna 2015 päätetystä tasosta. Maakunnan sisäisen saavutettavuuden edistäminen on otettava suunnitelman lähtökohdaksi. Vastaavina toimenpiteinä tulisi olla palvelutason uudelleen määrittäminen, julkisten joukkoliikennepalveluiden markkinoinnin ja tiedottamisen kehittäminen, digitaalisten palveluiden hyödyntäminen ja uusien palveluiden kehittäminen aktiivisesti. Asiakasnäkökulman selvittäminen ja kokeilut tulisi ottaa kehittämisen työkaluiksi. Juuri on uutisoitu, kuinka Tallinnan maksuton joukkoliikennekokeilu on ollut menestystarina Tallinnan kaupungille.

Ylimaakunnallisten liikennehankkeiden kehittämistavoitteita määriteltäessä olisi otettava konkreettinen tavoite yhden lisäjunavuoroparin saamiseksi Oulun suuntaan. Lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että varusmiesten matkat laskettaisiin mukaan junamatkustajien määriin vertailtaessa eri raideosuuksien vilkkautta. Näin ei tällä hetkellä tapahdu, kun varusmiehet eivät saa junaan paikkalippua.

Kevyt liikenne puuttuu melkein kokonaan

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulisi huomioida myös kevyen liikenteen tieverkosto ja siihen liittyvät tulevaisuuden tarpeet. Esimerkiksi pyöräilyreittien olemassaolo kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja päästöttömään liikkumiseen. Kevyen liikenteen reiteistä on hyötyä myös matkailuelinkeinon kehittämisessä.

Osiossa 2.3., jossa esitellään Kainuun liikenneverkot ja –palvelut, jää käsittelemättä kevyen liikenteen tieverkko ja mahdolliset kevyen liikenteen laatukäytävät tai virkistysreitit. Luonnoksessa jää aivan epäselväksi, millaisia kevyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia Kainuussa olisi vaikkapa Sotkamon-Vuokatin-Kajaanin alueella. Toimenpideosiossa sivulla 52 viitataan lyhyesti kevyen liikenteen laatukäytäviin kuntakeskuksissa. Kävely- ja pyöräteitä ja muita mahdollisia ulkoilureittejä ja virkistyskohteita tulisi kuitenkin tarkastella Kainuun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja linjata niihin liittyviä kehitystoimenpiteitä jo tässä vaiheessa tarkemmin.

Kainuun sisäisen liikennejärjestelmän kehittämiskohteena voisivat hyvin olla pyöräilyreitit Kainuussa, jonka tavoitetilana olisi matkailua ja virkistystä palvelevien pyöräilyreittien kehittäminen. Toimenpiteitä voisivat olla reittien ja niiden varsilla olevien virkistyskohteiden tunnistaminen ja reittien sujuvuuden parantaminen.