Kainuun vihreät ry 5.7.2010

  • Kainuun ELY-keskus
  • PL 11587101 Kajaani

(KAIELY/216.07.00/2010)

  • Talvivaaran kaivosalueen uraanivarantojen hyödyntämistä tulee jatkaa nollavaihtoehdon mukaan. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan ”kipsisakan uraanipitoisuus on nykyisinkin ollut pieni”, ja turvallisia rautatiekuljetusyhteyksiä hyödyntävä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n uraanin talteenottoprosessi on jo tuloksellisesti käytössä ja tulee joka tapauksessa jäämään toimintaan.
  • Talvivaara ei ole tähänastisella toiminnallaan kyennyt julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan osoittamaan kykenevänsä hallitsemaan tuotantoprosessia, joten uuden, vaativan uraanin talteenottoprosessin lisääminen ei ole järkevää.
  • Nollavaihtoehtokin vaatii ehdottomasti nykyisten Talvivaaran tuotanto- ja jätteenkäsittelyprosessien saattamista lupaehtojen mukaisiksi sekä huomiomaan alkuperäisessä hankeselvityksessä (ja massaspektrometri-analyyseissä) jostain syystä laiminlyötyjen alkuaineiden hyödyntämis- ja jätekysymykset. Volyymiltaan suuret kipsisakka- ja jätevesimäärät vaativat erityishuomiota. Tutkimustoimintaan panostamalla myös nykyprosesseista on nollavaihtoehdossakin todennäköisesti saatavissa tarkemmin uraani Harjavallan tehtaille.
  • Kainuun vihreät vaatii, että myös kemikaalikuljetukset on siirrettävä raiteille. Mikään Talvivaaraan kaivokseen tuleva tai sieltä lähtevä aine ei kuulu luontoon, ja rautateiden turvallisuus on maantiekuljetuksiin verrattuna selvä.
  • Koska mm. elinkeinopoliittisista syistä pienten paikkakuntien viranomaisvalvontaan saattaa kohdistua painetta, kaivoksen ympäristövaikutusten valvontavastuun tulee olla mahdollisimman korkealla tasolla. Ykkösvaihtoehdon (VE1) selkein hyöty olisi, että toteutuessaan se toisi Talvivaaran kaivostoiminnan ympäristövaikutusten seurannan suurennuslasin alle, EU-tasoa myöten.
  • Työsuojelussa tulee kiinnittää huomiota kemikaalialtistuksen lisäksi myös säteilyannoksiin.
  • Mikä on malmin, jätekiven, kipsisakka-altaan, ilmaan vapautuvien kaasujen ja pölyn sekä vesistöihin johdettujen jätevesien tarkka kemiallinen koostumus sekä uraanin radioaktiivisten tytäraineiden määrä? Kaivosalueelta aiotaan johtaa vesistöihin vuosittain 1,3 miljoonaa kuutiometriä jätevettä eli kaivoksen elinkaaren (46v) aikana noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Talvivaaran valtavien volyymien kertoimella pienistäkin pitoisuuksista kertyy vesistöihin merkittävä määrä mm. raskasmetalleja.
  • Kipsisakka-altaiden pitkäaikaisturvallisuus tulee tutkia perusteellisesti, sillä uraanin ja muiden säteilylähteiden lisäksi kipsisakan mukana altaisiin päätyvät kaikki ne bioliuotuksessa liukenevat aiheet, joita ei päästetä vesistöihin.
  • Muulta (Suomesta?) ykkösvaihtoehdossa (VE1) tuotavien rikasteiden ja puolituotteiden sisällöstä ja alkuperästä ei ole toistaiseksi mitään selvitystä, ja potentiaalisiin kaivoshankkeisiin nähden esitetyt tuontimäärät saattavat olla reilusti aliarvioituja, kenties tarkoitushakuisesti.
  • Kainuulaisille on tiedotettava kriisiskenaarioista sekä kerrottava, mitä tuotantoon tai kuljetukseen kohdistuva suuronnettomuus, terroriteko tai sotatoimi voi pahimmillaan aiheuttaa sekä miten niiden vaikutuksilta suojaudutaan.
  • Kaivoksen palkka- ja verohyödyt ovat Kainuun aluetalouden kannalta matkailutuloihin sekä puhtaan luonnon maineen arvoon nähden marginaaliset. Vakava uraanin talteenottolaitokseen liittyvä kriisi voi aiheuttaa alueiden saastumisen lisäksi merkittävän imagohaitan, jolla on pitkäaikaisvaikutusta sekä matkailuun että metsäluonnon ja maaseudun antimien, erityisesti 25 prosentin peltopinta-alaosuutta tavoittelevan luomutuotannon markkinointiin. Kaivoksen vaikutusalueella sijaitsee laajasti käytettyjä ulkoilu-, metsästys-, sienestys- ja marjastusalueita, joiden säilyminen virkistys- ja hyödyntämiskäytössä on turvattava myös kaivostoiminnan lakattua.
  • Laaja kaivosalue on sukupolvien ajaksi poispilattua, joten huomio tulee kohdistaa toistaiseksi tuhoutumattomaan luontoon. Kaivosalueeseen nykyisellään painottuva seuranta ei anna riittävää kuvaa kaivostoiminnan vaikutusalueen luonnon tilan pitkäaikaismuutoksista. Kaivoksen aiheuttamasta pölystä tulee laatia leijuma- ja laskeumakartat, joiden perusteella tarkkailupisteiden sijainti määritetään. Mittaustulosten aikasarjat tulee olla nähtävillä internetissä. Pölyhaittojen (sekä esteettisten haittojen) minimoimiseksi jätekiven valtaisa maisemointiurakka tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Kaivostoiminnan vaikutus erityisesti marjojen, sienten sekä riistan laatuun tulee selvittää jatkuvaisseurannalla. Alkeellinen ”huuhtokaa kaivospöly marjoista” – ajattelu tulee kitkeä pois.
  • Kainuun merkittävin luonnonvara on puhdas luonto.