25.2.2014 Talvivaaran kaivokselle uusi tarkkailuohjelma
Niinistö: Talvivaara voidaan sulkea, jos päästöt eivät vähene
Kainuun Vihreät ry on aktiivisesti ottanut kantaa Talvivaaran lupaprosesseihin.
14.9.2011 Yleisötilaisuus Talvivaaran kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista
12.4.2011 MEP Satu Hassi: Uraanikaivoksen perustaminen Suomeen ilman asianomaisia lupia
3.3.2010. MEP Satu Hassi: Talvivaaran kaivoksen muuttaminen uraanikaivokseksi
26.2.2010 Kainuun vihreiden kannanotto Talvivaaran uraanisuunnitelmiin
Kainuun Vihreät ry:n lausunto Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle Talvivaaran kaivoksen vesi- ja ympäristölupahakemuksesta
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto
Isokatu 14
90100 Oulu
kirjaamo.psy@ymparisto.fi
Talvivaara Projekti Oy:n Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen, diaarinumero Psy-2006-y-47, johdosta Kainuun Vihreät ry. esittää mielipiteenään seuraavaa:
– Teollisuusprosessien vaatimat raaka-aineet sekä lopputuotteet on ympäristö- ja turvallisuushaittojen minimoimiseksi kuljetettava rautateitse.
– Ympäristövaikutusten arviointi on projektin laajuuteen ja vaikutusten pitkäkestoisuuteen nähden ylimalkaista. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi jätevesille on asetettava jo pelkästään tasapuolisuuden vuoksi yhtä tiukat laatuvaatimukset ja velvoitteet kuin muillakin teollisuuden aloilla.
– Kainuun asutushistoriaan ja kaivosalueen nykytilannetta vastaavalle tasolle maisemoitumisaikaan suhteutettuna kaivoksen hyödyntämisaika on lyhyt. Alueelle jäävien ongelmajätteiden turvallista loppusijoitusta ja alueen maisemointia varten tulisi luoda ydinjätehuoltorahastoa vastaava turvaamisjärjestelmä.
Kajaanissa, 27.7.2006
Kainuun Vihreät ry
Kainuun vihreiden kannanotto Talvivaaran uraanisuunnitelmiin
Kainuun Vihreät ry:n ja Kainuun vihreiden maakuntavaltuustoryhmän kannanotto
26.2.2010 Julkaisuvapaa
Ilmoitus uraanin talteenotosta on mainoslause!
Talvivaaran kaivosyhtiön ilmoitus suunnitelmastaan aloittaa ”uraanin talteenotto” on lempeältä kuulostava mainoslause. Uraanin ”talteenotto” on käsitteenä harhaanjohtava. Kysymyksessä on uraanin tuottaminen ulkomailla tapahtuvan jatkojalostuksen myötä kaupallisiin tarkoituksiin. Talvivaara olisi uraanikaivos tai vähintään rikastuslaitos, jonka toimintaa säännellään tiukasti. Suomesta tulisi uraanintuottajamaa ja Kainuusta uraanintuottajamaakunta.
Julkisuudessa on luotu kuvaa, että uraanin hyödyntäminen Talvivaaran kaivostoiminnan sivutuotteena on pelkkä ilmoitusasia, johon ei juuri tarvita uusia lupamenettelyjä. Näin ei ole. Ydinenergialain 2 §:ssä todetaan, että lakia sovelletaan kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen. Aiottu toiminta on ydinenergialain ja -asetuksen säätelemää toimintaa.
Talvivaaran vesi- ja ympäristöluvassa ei ole mainintaa uraanista sivutuotteena. Talvivaaran kaivosyhtiön johto arvelee, ettei ”uraanin talteenoton” vuoksi tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia, vaan pelkkä täydennys riittää. Kainuun Vihreiden mielestä lupaprosessin tulee olla perusteellinen. Talvivaaran kaivoksen toiminnassa on ollut sen lyhyenä toiminta-aikana merkittäviä ympäristö- ja tuotantohäiriöitä. Vesi- ja ympäristöluvassa ja sitä edeltäneessä yva-prosessissa on mm. sosiaaliset ja terveysvaikutukset arvioitu hyvin pintapuolisesti. Käyttökokemukset ja alueen ihmisten kokemukset haitoista puuttuvat, samoin tutkittu tieto kaivostoiminnan vaikutuksista.
Talvivaaran vesi- ja ympäristölupa on kaivostoiminnan aiotun jatkumisajan ja tuotannon laajentamisaikomusten vuoksi (alunperin 25 vuotta, nyt 60 vuotta!) uudistettava.
Kainuun vihreät esittivät jo 27.7.2006 yva-lausunnossa, että alueelle jäävien jätteiden loppusijoitusta ja maisemointia varten tulisi luoda ydinjäte- ja maisemointirahastoa vastaava turvaamisjärjestelmä.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa esityksessä uudeksi kaivoslaiksi todetaan, että ydinenergialain johtava ajatus on yhteiskunnan kokonaisetu. Lisäksi on erityisesti tuotu esiin ihmisten ja ympäristön turvallisuus. Näiden periaatteiden pohjalta tultaisiin arvioimaan myös uraanin tai toriumin tuottamiseen tähtäävä kaivos- tai rikastustoiminta, jos tällainen hanke tulisi ajankohtaiseksi.
Käytännössä vaatimus yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuudesta tarkoittaa, että uraanikaivoksen tai rikastuslaitoksen perustaminen on ydinenergialain mukaan aina yhteiskunnallinen kysymys. Hankkeen hyväksyminen riippuu poliittisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, mitä yhteiskunnan kokonaisedun punnitseminen viime kädessä on. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta perustaa uraanikaivosta, vaikka hakemuksessa pystyttäisiin osoittamaan, että hanke voidaan toteuttaa kaikki säädetyt vaatimukset täyttäen.
Jos uraani- tai toriumkaivoksen tai rikastuslaitoksen perustaminen harkitaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja lupa myönnetään, valvotaan ydinenergialain nojalla ydinturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten tuotantoprosessit, ydinmateriaalit ja turvajärjestelyt.
Ydinenergia-asetuksen 61 §:n mukaan uraanin tai toriumin tuottamiseen on haettava lupa valtioneuvostolta. Sen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä hakemuksesta lausunto mm. lääninhallitukselta, maakunnan liitolta, alueelliselta ympäristökeskukselta, sosiaali- ja terveysministeriöltä, turvatekniikan keskukselta sekä kaivoksen sijainti- ja naapurikunnalta.Ennen lupapäätöksen tekemistä työ- ja elinkeinoministeriön on varmistauduttava siitä, että investointihankkeesta on saatu Euratom-sopimuksen IV luvussa tarkoitettu Euroopan yhteisöjen komission lausunto.
Kainuun vihreiden mielestä uraanin tuotanto edistää lisäydinvoiman rakentamista ja vähentää resursseja työllisyyttä lisäävien uusiutuvien energiamuotojen tutkimustoiminnalta ja käyttöönotolta.
Nyt pitää kyseenalaistaa ja käydä perusteellinen keskustelu mm. seuraavista asioista:
- Avaako Talvivaara kaikille uuttomenetelmää käyttäville kaivoksille mahdollisuuden ohitusteitse uraanikaivoksen tai -rikastamon perustamiseen?
- Miten käy Kainuun matkailun? Matkailu on Kainuun maakuntaohjelman 2009–2014 painopistealue. Mielikuva Kainuusta on maakuntakuvatutkimusten mukaan rakentunut vahvasti luonnon ympärille: neljä vuodenaikaa, puhdas luonto, sekä väittämät ”rikas luonnostaan” ja ”luonnon tuntija” ovat tutkimuksissa aina eri vastaajatahoilta saaneet korkeimmat pisteet.
- Jos lupa Talvivaaralle heltiää, millaiset perusviestit tästä maakunnasta lähtevät maailmalle? Kainuun matkailumarkkinoinnissa on aikomus siirtyä käyttämään sosiaalista mediaa (Yle/Kainuu 23.2.10). Tieto uraanimaakunnasta leviää kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa. Se tuhoaisi matkailuelinkeinon kehittämispyrkimykset.
Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenoton ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
PL 115
87101 Kajaani
kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi
17.1.2011
LAUSUNTO TALVIVAARA SOTKAMO OY:N URAANIN TALTEENOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTYKSESTA (KAIELY/216.07.00/2010)
- Kainuun Vihreät ry. esittää arviointiselostuksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun Vihreät vaatii, että Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenotto tehdään jatkossakin nykymuotoisesti Harjavallan tehtailla, mutta saanniltaan huomattavasti tehostettuna (Ve0+). Etenkin Talvivaaran kaivostoiminnan ollessa vielä kehitys- ja ylösajovaiheessa vaativan prosessin lisääminen jo ennestään ympäristösuojelun kannalta huonoja näyttöjä antaneelle yhtiölle voi olla lähivuosina liian haasteellinen tehtävä.
- Kainuun Vihreät vaatii, että Talvivaaran kaivoksen kemikaali- ja metallituotekuljetukset on tehtävä turvallisuussyistä rautateitse.Uraania sisältävien tuotteiden osalta tämä on ehdoton vaatimus.
- Kainuun Vihreät vaatii, että alunperin vuonna 2005 puutteellisesti laadittu ja tälläkin kierroksella monia keskeisiä kysymyksiä avoimeksi jättänyt YVA on täydennettävä. Myös Talvivaaran mittavat mineraalivarannot lisäävät mahdollisuuden tuotantotavoitteiden merkittävään kasvattamiseen. Näitä tuotannon lisäysarvioita ei käsittelyssä olevassa arviointiselostuksessa ole käsitelty.
- Kainuun Vihreät vaatii, että Talvivaaran kaivoslupahakemus ja ydinenergialain mukainen lupahakemus on käsiteltävä eduskunnan käsittelyssä olevan uuden kaivoslain mukaisesti samalla valtioneuvoston päätöksellä. Lain perusteissa (s. 21-22) ja lakiehdotuksessa sekä ehdotuksessa ydinenergialain muuttamiseksi on linjaukset ja säädöspohja mm. Talvivaaran hakemusta ajatellen. Talvivaaran kiireiseltä vaikuttava lupaprosessi ja kaivoslain lykkääminen eduskunnassa on kysymyksiä herättävä yhteensattuma.
- Kainuun Vihreät vaatii, että Talvivaaran ympäristövaikutusten seurantamittauksista raportoidaan säännöllisesti Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä mittaustulokset aika-sarjoineen julkaistaan kansalaisten tiedonsaannin ja mielenrauhan vuoksi Kainuun ELY-keskuksen verkkosivuilla.
- Kainuun Vihreät vaatii edelleen, että Kainuun maakunta-kuntayhtymän terveydensuojelu-viranomaisena toimivan sosiaali- ja terveyslautakunnan rooliin liittyvät epäselvyydet ratkaistaan, jotta viranomaistehtävien asianmukainen hoito mahdollistuu.
- Nyt edellä mainittu terveydensuojeluviranomainen pystyy toimimaan ainoastaan lausunnonantajana lupaviranomaiselle. Käsityksemme mukaan terveydensuojeluviranomaisen viranomaistehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää, että se voi toimivaltansa ja vastuunsa puitteissa tehdä aloitteita ja ottaa kantaa valvottaviin asioihin. Kainuun terveydensuojeluviranomaisen toiminnan kannalta on myös välttämätöntä, että sille lähetetään erityisesti viranomaisen toimialan kannalta oleelliset mittaustulokset ilman eri pyyntöä.
- Kainuun Vihreät vaatii, että pölyhaittojen vähentämiseksi räjäytys-, louhinta- ja murskaustöihin kehitetään vedensumutusjärjestelmä. Kainuun Vihreät vaatii, että koska tämänhetkiset tiedot muualta mahdollisesti Sotkamoon tuotavasta uraanipitoisesta raaka-aineesta ovat hyvin epämääräisiä, on uraaniraaka-aineen vastaanottamisesta käytävä kunkin toimittajan osalta erillinen lupaprosessi.
- Pyydämme huomioimaan myös viime heinäkuisen lausuntomme (liite 1) sisältämät asiat. Katso lausunto arviointisuunnitelmasta aikaisemmista tiedotteistani.
ERÄITÄ AVOIMIA KYSYMYKSIÃ
- YVA-PROSESSIT
- Vuoden 2005 YVA:ssa uraanipitoisuus on ilmoitettu vain perimmäisestä jätekasasta (”Biokasaliuotuksessa liukenematon kiviaines ja muut sivutuotteet”). Olisi outoa, jos vuonna 2005 koeliuotteesta ei olisi selvitetty alkuainejakaumaa, sillä onhan kaikki liuokseen irtoava rahanarvoista ja potentiaalisesti hyödynnettävissä. Onko lupaprosessissa laiminlyöty tietoisesti vai epähuomiossa alunperin uraanin kokonaissaanto, koska alueen kallioperän uraanipitoisuus on tiedossa jo vuosikymmeniä? Pienistäkin pitoisuuksista kertyy lopulta iso kasa mitä tahansa metallia, sillä yhtälössä on toisena kertojana valtava määrä malmia bioliotuskasoissa.
- Onko rikottu vallitsevaa kilpailulainsäädäntöä antamalla de facto yhdelle yhtiölle lupa uraanintuotantoon, kyökin kautta?
- Vuoden 2010 kesällä annettujen lausuntojen huomautuksista huolimatta arviointiselostuksessa on edelleen salattu arvioinnin kannalta oleellista informaatiota mm. alkuainejakaumista prosessin eri vaiheissa. Säteilyturvakeskuksen tekemät mittaukset prosessin eri vaiheista mainitaan, mutta tulokset jätetään kertomatta. Poloniumin ja radiumin liukenevuudesta esitetään vain nähtävästi arvaus, mutta niiden, samoin kuin toriuminkin esiintyvyys lienee mitattu tarkasti.
- Ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta laitoksen tähänastisen toiminnan kesto ja laajuus on aivan liian vähäistä pitkän aikavälin vaikutusarvioiden tekemisiin. Vuoden 2010 tuotanto oli vasta alle neljännes tavoitellusta vuosituotantotasosta. Missä suhteessa päästöt lisääntyvät tuotannon kasvaessa?
- Yhtiön 27.10.2010 julkaiseman pörssitiedotteen mukaan malmivarat ovat puolitoista kertaa aiemmin arvioitua suuremmat. Mikä vaikutus tällä on kaivoksen käyttöaikaan tai vuosituotantoon sekä ympäristön saastekertymään? Arviointiselostus pohjautuu vanhentuneisiin malmivaranto-arvioihin, joten koko YVA pitää laatia kaivoksen uusien tuotantosuunnitelmien pohjalta.
- Kaivoksen malmivarantojen arvo on monikymmenkertainen kaivosyhtiön pörssiarvoon nähden. Miten kokonaistilanne ja mm. tiedotusaktiivisuus muuttuu, jos esimerkiksi Kiinan valtio ostaa yhtiön pois pörssistä? Onko ministeri Pekkarinen jäävi toimimaan lupakäsittelyssä esittelevänä ministerinä valtioneuvostossa annettuaan (YLE 9.12.2010) myönteisen lausunnon uraanin talteenotosta kesken lupaprosessia?
- RISKIALTTIIT JÄTTEET
- Erityisesti kaivoksen alueelle syntyvien jätealtaiden (nk. ”kipsisakka-altaat”) koostumuksesta sekä pitkän aikavälin ympäristövaikutuksista on erittäin niukasti tietoa. Miten jätealtaiden elinkaarisuunnittelussa on otettu huomioon ennustettu luonnonkatastrofien yleistyminen (mm. sään ääri-ilmiöt) sekä allasmuovien ja -patojen kestävyys? Onko kaivoksen vesi- ja ympäristölupa ajan tasalla uraanin ja sen tytärtuotteiden osalta?
- Missä määrin nollavaihtoehdossa uraania päätyy Harjavallan tehtaille ja Talvivaaran jätealtaisiin, ja miten paljon on oikeasti tutkittu uraanin talteenoton tehostamismahdollisuuksia (Ve0+)?
- Mikä jonkinlaisen puhdistusprosessin läpi käyneessä metallisaostuksen prosessivedessä on vikana, jos se ei kelpaa takaisin prosessiin, vaan ”joudutaan johtamaan vesistöihin”? (s.36)
- Koska biokasaliuotus on ollut laajamittaisessa tuotannossa vasta vähän aikaa, ei yhtiön oman ilmoituksen mukaan voida antaa mitään takuita siitä, ettei menetelmän käyttö aiheuta odottamattomia ympäristöuhkia. Olisiko tämänkin vuoksi syytä siirtyä ilman- ja vedenlaadun jatkuvaan mittaukseen?
- Toriumia käsitellään arviointiraportissa silmiinpistävän (vai tarkoituksellisen) vähän, vaikka sitä on esiintymässä kolmannes uraanin määrästä. Mitä tapahtuu täystuotannossa noin 130-180 tonnille myrkyllistä toriumia vuosittain?
- Pölypäästöistä ei ole laadittu laskeumakarttaa, joten mittauspisteiden määrän ja sijainnin oikeellisuutta on mahdotonta arvioida. Bioindikaattoreiden määrää tulee lisätä, koska mm. liito-oravia ja lepakoita ei syödä.
- VAIKUTUS KAINUUN MUIHIN ELINKEINOIHIN
- Kainuulle elintärkeän matkailuelinkeinon kannalta oleellisinta on tänne tulevien asiakkaiden mielipiteet uraanikaivoksesta ja mahdollisesta uraanin talteenottolaitoksesta. Mielipiteiden kartoittamista ei ole tehty, ja kuten metsiensuojelun osalta on havaittu, on esimerkiksi keskieurooppalaisten kansalaisjärjestöjen mahdollinen uraani-kampanjointi matkailuelinkeinolle merkittävä riskitekijä. Kainuun kohdalla joissakin kartoissa voi olla tästä eteenpäin säteilyvaara-merkki.
- NYKYISESTA LUPAPROSESSISTA
- Nollavaihtoehtoa on pohdittu erittäin puutteellisesti ja esitettyjä hyviä puolia saa hakea selvityksestä. Arviointiselostuksesta ei ilmene, että nollavaihtoehdon teknistä toteuttamista olisi pohdittu. Kappaleen 13 vertailutaulukot on laadittu harhaanjohtaviksi. Oikea vertailumuoto on esimerkiksi taulukossa 5-1.
- Lausuntoaika on asian merkittävyyteen ja aineiston tosiasialliseen laajuuteen nähden aivan liian lyhyt ja osuu vastaajien joulukiireisiin sekä virkamiesten joululomiin.
- Satojen miljoonien eurojen arvoisten kaivosinvestointien jälkeen uraanin hyödyntämisluvan epääminen näin pienessä maassa on lähinnä teoreettista. Jo tosiasiallisesti vuosia sitten tapahtunut uraanikaivoksen avaaminen oudoksuttavalla menettelyllä loukkaa kansalaisten oikeustajua ja rapauttaa siten yleistä luottamusta oikeusvaltioon.
- Koska kaivosyhtiön omistajat ovat saaneet muodollista korvausta vastaan omistukseensa kymmenien miljardien eurojen arvoisen palan kansallisomaisuutta, on oikeutettua vaatia, että riittävä osa kyseisestä varallisuudesta käytetään kainuulaisten terveyden ja kaivosta ympäröivän alueen suojeluun nyt ja tulevaisuudessa.
- URAANIN TALTEENOTOSTA YLEISESTI
- Kallioperään turvallisesti sidottuna olleen uraanin joutuessa bioliuotusprosessissa vapaampaan muotoon on Kainuun Vihreiden näkemyksen mukaan mahdollisimman suuri osa uraanista vietävä pois Kainuusta, koska kaivosalueen päästöjen hallinnasta ei ole riittäviä takeita kaivostoiminnan päättymisen jälkeiselle ajalle. Tämän vuoksi uraanin talteenottoprosessia pitää kehittää saantoasteen kohottamiseksi. Noudatettakoon ”Minkä rikot, sen korjaat” -periaatetta.
Kainuun Vihreät ry: n puolesta Sanni Väisänen